Vaalit Ukrainassa
Vaalit ovat ohi sekä Ukrainassa, että Europarlamentissa.
Ukrainassa on uusi oligarkinen presidentti, "suklaa-kuningas" Petro Poroshenko, joka on Timoshenko Julian vihamies. Mitä tapahtuu nyt Ukrainassa? Uunituore presidentti lupaa ajavansa maansa pois kriisistä, istuvansa neuttelupöytään ja mainitsee voitonpuheessaan Venäjän olevan äärettömän tärkeä kumppani kaikissa suhteissa. Samaan hengenvetoon hän ei aio milloinkaan hyväksyä Krimin niemimaan kuuluvuutta Venäjälle. Mikä mielestäni on epätoivoista jälkihuutoa. Ja lupauksen pitäminen merkitsisi sotaa Venäjän kanssa - mikä taas sotii aiemmin sanotun väitteen kanssa, koskien Venäjän ja Ukrainan välisten välien olevan elintärkeitä.
Poroshenko on opiskellut yliopistossa kansainvälisiä suhteita, ja hänen jos kenen, pitäisi tietää, kuinka välttää sotaa "äärettömän tärkeän Venäjän" ja puolitetun Ukrainan välillä. Maan puolitus näkyi eilen äänestyspäivänä mm. itä-Ukrainan äänestysboikottina ja äänestyslippujen demonstratiivisella polttamisella molotov-koktaileilla hurrausten keskellä, sekä äänestyspaikkojen sulkemisena - tarkemmin sanottuna, niitä ei edes avattu.
EU-vaalit olivat tällä kertaa tosiaankin erilaiset ja poikkeukselliset - tulokset siis. Suurin osa Euroopan maista äänesti EU-skeptikkojen, äärivasemmistolaisten, nationalistien ja jopa neofasistien puolesta. Tämä tarkoittaa, että ihmiset ovat kyllästyneet EU:n politiikkaan, toivovat ja pyrkivät itsenäistymään edes jossakin mielessä. Venäjää kohtaan ollaan EU:ssa nyt valmiita dialogiin ja normaaliin, kunnioittavampaan suhtautumiseen, sanktioiden pehmenemiseen.
Muistellaanpa, mistä Ukrainan kriisi sai alkunsa - EU:hun lähentymishalusta ja jopa liittymisestä, sekä Janukovichin kieltäytyminen allekirjoittamasta EU:n laatiman dokumentin, joka oli kyllä eduksi EU:lle, muttei missään tapauksessa itse Ukrainalle. Riistodokumentti synnytti talvella 2014 todellista eripuraa ja maan jakautumista puolesta- ja vastaan silloisen presidentin päätöksestä. Voi voi nitä raukkoja, jotka Ukrainassa sydämmestään uskovat elämänlaatunsa paranemista liittymällä EU:hun! Katsokaa mm. Baltian maita, Romaniaa, ym. EU:n köyhimpiä maita, joiden työläiset ovat vallanneet koko Euroopan ja ovat suora linkki eilisten EU-vaalien äänestystulosten kirjoon.
Ukrainassa taas paukkuu ja räjähtelee. Tällä kertaa paikallinen Luganskin lentokenttä. Että näin. Lisäksi luvattiin aselepoa äänestyspäiväksi, mutta lupaus ei pitänyt.
Donbass on julistanut nyt oman "sotansa" Ukrainan armeijaa vastaan - sillä he ovat jo referendumin myötä itsenäinen aliue. Itsenäinen Ukrainasta. Itsenäinen ja piste. Välittämättä Kiovan eriävästä mielipiteestä ja vastusteluista. Minä henkilökohtaisesti olen itä-Ukrainan, Donbassin puolella ja hyvin onnelinen heidän puolestaan. Epäonneton olen heidän puolestaan vain siitä, että ovat 1900-luvun alussa allekirjoittaneet yhteisen deklaraation Kiovan kanssa ollessa itsenäisiä aluieta, mutta deklaraatio ei ole liittymistä yhteen. Donbass oletti myöhemmin asioden luonnollisen palautumisen alkuperäiseen tilaansa - itsenäiseen olemiseen, erilleen Kiovasta. Mutta se sitten jotenkin jäi tekemättä. Ja tässä tulos. Itä-Ukrainan venäjänkieliset- ja mieliset, ja läntinen Ukraina, joka haluaa uskoa olevansa eurooppalainen kansakunta, luonnolisesti eivät omaa yhteisymmärrystä eikä -näkemystä tulevaisuudestaan ja identiteetistään.
Ukrainassa on uusi oligarkinen presidentti, "suklaa-kuningas" Petro Poroshenko, joka on Timoshenko Julian vihamies. Mitä tapahtuu nyt Ukrainassa? Uunituore presidentti lupaa ajavansa maansa pois kriisistä, istuvansa neuttelupöytään ja mainitsee voitonpuheessaan Venäjän olevan äärettömän tärkeä kumppani kaikissa suhteissa. Samaan hengenvetoon hän ei aio milloinkaan hyväksyä Krimin niemimaan kuuluvuutta Venäjälle. Mikä mielestäni on epätoivoista jälkihuutoa. Ja lupauksen pitäminen merkitsisi sotaa Venäjän kanssa - mikä taas sotii aiemmin sanotun väitteen kanssa, koskien Venäjän ja Ukrainan välisten välien olevan elintärkeitä.
Poroshenko on opiskellut yliopistossa kansainvälisiä suhteita, ja hänen jos kenen, pitäisi tietää, kuinka välttää sotaa "äärettömän tärkeän Venäjän" ja puolitetun Ukrainan välillä. Maan puolitus näkyi eilen äänestyspäivänä mm. itä-Ukrainan äänestysboikottina ja äänestyslippujen demonstratiivisella polttamisella molotov-koktaileilla hurrausten keskellä, sekä äänestyspaikkojen sulkemisena - tarkemmin sanottuna, niitä ei edes avattu.
EU-vaalit olivat tällä kertaa tosiaankin erilaiset ja poikkeukselliset - tulokset siis. Suurin osa Euroopan maista äänesti EU-skeptikkojen, äärivasemmistolaisten, nationalistien ja jopa neofasistien puolesta. Tämä tarkoittaa, että ihmiset ovat kyllästyneet EU:n politiikkaan, toivovat ja pyrkivät itsenäistymään edes jossakin mielessä. Venäjää kohtaan ollaan EU:ssa nyt valmiita dialogiin ja normaaliin, kunnioittavampaan suhtautumiseen, sanktioiden pehmenemiseen.
Muistellaanpa, mistä Ukrainan kriisi sai alkunsa - EU:hun lähentymishalusta ja jopa liittymisestä, sekä Janukovichin kieltäytyminen allekirjoittamasta EU:n laatiman dokumentin, joka oli kyllä eduksi EU:lle, muttei missään tapauksessa itse Ukrainalle. Riistodokumentti synnytti talvella 2014 todellista eripuraa ja maan jakautumista puolesta- ja vastaan silloisen presidentin päätöksestä. Voi voi nitä raukkoja, jotka Ukrainassa sydämmestään uskovat elämänlaatunsa paranemista liittymällä EU:hun! Katsokaa mm. Baltian maita, Romaniaa, ym. EU:n köyhimpiä maita, joiden työläiset ovat vallanneet koko Euroopan ja ovat suora linkki eilisten EU-vaalien äänestystulosten kirjoon.
Ukrainassa taas paukkuu ja räjähtelee. Tällä kertaa paikallinen Luganskin lentokenttä. Että näin. Lisäksi luvattiin aselepoa äänestyspäiväksi, mutta lupaus ei pitänyt.
Donbass on julistanut nyt oman "sotansa" Ukrainan armeijaa vastaan - sillä he ovat jo referendumin myötä itsenäinen aliue. Itsenäinen Ukrainasta. Itsenäinen ja piste. Välittämättä Kiovan eriävästä mielipiteestä ja vastusteluista. Minä henkilökohtaisesti olen itä-Ukrainan, Donbassin puolella ja hyvin onnelinen heidän puolestaan. Epäonneton olen heidän puolestaan vain siitä, että ovat 1900-luvun alussa allekirjoittaneet yhteisen deklaraation Kiovan kanssa ollessa itsenäisiä aluieta, mutta deklaraatio ei ole liittymistä yhteen. Donbass oletti myöhemmin asioden luonnollisen palautumisen alkuperäiseen tilaansa - itsenäiseen olemiseen, erilleen Kiovasta. Mutta se sitten jotenkin jäi tekemättä. Ja tässä tulos. Itä-Ukrainan venäjänkieliset- ja mieliset, ja läntinen Ukraina, joka haluaa uskoa olevansa eurooppalainen kansakunta, luonnolisesti eivät omaa yhteisymmärrystä eikä -näkemystä tulevaisuudestaan ja identiteetistään.
Kommentit
Lähetä kommentti